Suomen Petanquelehti

Numero 2 - 11.06.1998

Tämä on karsittu versio painettuna ilmestyvästä lehdestä.


Hakemisto:


Pääkirjoitus: Usko, toivo ja rakkaus

Niitä on löytynyt viime aikoina. Toivoa herättää se, että osallistujia on selvästi enemmän kuin kolmena edellisenä vuonna kaikentyyppisissä kisoissa. Uskoa on ollut esimerkiksi porilaisilla ja hämeenlinnalaisilla, jotka ovat ryhtyneet GP-järjestäjiksi tietäen millaisen urakan ottavat. Harmittavasti Porista loppui kesän alussa yksi Ruotsin matkustajalaivalinja, joka olisi ollut luonnollinen sponsori.

Rakkaudesta mainittakoon erinomaisena esimerkkinä Päivi Lehtosen ja Henri Palmqvistin vastasolmittu avioliitto. Suomen Petanquelehti onnittelee lämpimästi.

ÄSÄMMÄT lähestyvät. Se on sitten ihan oikein, että siinä Kiasman ja Assan liepeillä pelataan yhä enemmän. Nuo muutamat hehtaarit Suomenmaata ovat tänä kesänä Kiasman ansiosta tavallista tärkeämpi ja huomatumpi paikka, joten Ricard Trophy ensin ja SM-kisat seuraavaksi saanevat entistäkin enemmän yleisön huomiota.

Sekin herättää uskoa ja toivoa.

MH


Puheenjohtajan palsta

Tohtorit ovat puhuneet - eläköön Fair Play ja terve lautamiesjärki

SLU:n oikeusturvalautakunta on eräänlainen urheilun "Korkein Oikeus". Sen parikymmentä jäsentä on valittu urheilua läheltä olevien huippujuristien joukosta. Se on olemassaolonsa aikana kokoontunut toistakymmentä kertaa ja viime vuonna sillä taisi olla kaksi juttua käsiteltävänään. Toisessa jätettiin tutkimatta MyPa:n valitus jalkapallon veikkausliigan erään ottelun lopputuloksesta, sekä sitä kautta MyPa:n jääminen Europelien ulkopuolelle. Petankkiliitolla oli kyseenalainen kunnia saada julkisuutta näissä piireissä siinä toisessa jutussa viime talvena.

Valituksen aiheena oli viime syksyinen MM-valinta. Liittohallitushan joutui puuttumaan MM-karsintakilpailuun erään joukkueen yrittäessä tarrata kisalippuun järjestämällä vääriin nimiin perustuneen suuren harhautuksen, jonka perusteella ainoa oleellinen kilpakumppani saatiin lähetettyä Eestiin pois häiritsemästä ratkaisevaa karsintaosakilpailua.

Liittohallituksen päätöstä arvioineessa SLU:n oikeusturvalautakunnan jaoston kokoonpanossa oli mukana mm. Helsingin Yliopiston siviilioikeuden professori, Korkeimman oikeuden oikeusneuvos sekä Suomen johtava Yhdistyslakiasiantuntija. Lautakunta aloitti työnsä viime vuoden lopulla ja se kokoontui kaksi kertaa käsittelemään asiassa esitettyä kirjallista aineistoa. Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt ja viimeistään tässä vaiheessa heräsi pieni pelko siitä, voittaako asiassa järki vai kaatuuko päätös kapulakieleen. Lautakunta katsoi maaliskuussa tarpeelliseksi järjestää asiassa suullisen kuulustelun. Pari tuntia kestänyt suullinen istunto loksautti kuitenkin asiat kohdalleen ja tuomareille selvisi päätöksen olennaiset taustat ja perusteet. Vappuaattona päivätty päätös sitten lopetti jännityksen.

Päätöslauselman mukaan liittohallitus on rehdin urheiluhengen periaatteet huomioiden ollut oikeutettu jättämään lähettämättä MM-kisoihin joukkueen, joka harhautustarkoituksessa vääriä ja muille tuntemattomia nimiä käyttäen oli yrittänyt hankkia itselleen edustuspaikan. Prosessi opetti ainakin sen, että pyrkimys kohti entistä yksityiskohtaisempia ja aukottomampia sääntöjä ja menettelyohjeita on tämän päivän petankkikilpailutoiminnassa täysin välttämätöntä. Aukkojen ja porsaanreikien etsijöitä tuntuu joukostamme valitettavasti vieläkin löytyvän. Aukottomuuden suunnittelu on kovin työlästä ja aikaavievää puuhaa, mutta nämä eräät kilpakumppanimme tuntuvat pitävän tätä aluetta liittomme keskeisenä työsarkana, joten ei kai tässä muukaan auta. Talven prosessi on myös jättänyt kuluvan kauden karsintoihin leimansa, eikä se minun mielestäni ole kaunis.

Onneksi petankki on muutakin kuin karsintaa. Kevät on ainakin Kehäteiden sisällä käynnistynyt kiitettävän aktiivisissa merkeissä. Koulut ja firmat ovat ahkerasti kyselleet sääntöjä, ohjausta, pelivälineitä ja pelipaikkoja. Jonkinlaisen petankkikurssitoiminnan käynnistämiseen liiton toimesta tuntuisi olevan kysyntää. Nyt tarvittaisiin ohjaajia ja pelivälineitä. Kaikki harjoituskuulilla uransa aloittaneet voinevat jo vähitellen siivota laatikkonsa nurkistaan parempaan käyttöön. Eiköhän Rautatientorille saada pystyyn jonkinlainen kierrätyspiste näitä varten.

Niin ja Niemisen Jallu kaipaa kovasti talkoojoukkoa pyörittämään kanssaan heinäkuista SM-tapahtumaa. Soitto Jallulle ja vapaa-ajanongelmat häviävät hetkessä. Muistattehan myös juhannuksen paikkeilla ilmoittautua SM-kisaan. Tarkempia ohjeita löytyy tästäkin lehdestä ja kysyvähän ei tieltä eksy.

Tervetuloa torille viihtymään jo perinteisesti.

Pertti Taipale


Tipukisat

Riidankylvöä pitkäperjantaina

Petankkiparhaimmistomme - 56 joukkuetta - kokoontui perinteiseen Tipukisaan Myllypuron kuplaan pitkänäperjantaina. Tapahtumasta on muodostunut maan kolmanneksi suurin trippelikilpailu, joka voidaan nähdä joko talven lopetuksena tai kevään aloituksena.

Finaalista muodostui korkeatasoinen taistelu. Vastakkain olivat PSC Järvenpään Riidankylväjät sekä JB-Team. Itähelsinkiläisten joukkueessa heitti naapurimaamme Tabasalu Petanquen Veiko Proos Aimo ja Harri Leinilän mukana. Proos toikin tiimiin rauhallista itsevarmuutta.

JB-Team hallitsi peliä aivan kalkkiviivoille saakka, jolloin Miska Niemisen neljän pisteen laukaus toi Riidankylväjille voiton ja ottelutuloksen 13-11. Ratkaisuhetkeä ennen JB-Teamin peliin tuli aristelua (eli varmistelua), ja sellainen varmistaa usein vastustajalle pisteet. Palkintostipendi matkasi Antti Lehtosen, Miikka Kouvosen ja Miska Niemisen haltuun Järvenpään kautta.

Jaska Vuori


Kesän avaus Hämeenlinnassa

Takavappukisat

Ulkokausi alkoi poikkeuksellisesti pari päivää Vapun jälkeen Hämeenlinnan kaupunginpuistossa 40:n joukkueen voimalla, joista 11 oli naisten ensimäisen MM-karsinnan osanottajia. Tasaisista joukkueista pakka meni sellaiseen jakoon, että varminta kuntoa esittivät Mira, Mirva ja Päivi (Kyllönen, Näsilä, Lehtonen). Loimaa oli tiukka kakkonen, sillä Loimaan miesten tilapäisen rytmihäiriön ovat likat Elvi Aaltonen, Eila Nummila ja Terttu Mäki korvanneet parantamalla omaa peliään. Amica-Tytöt Salla Kalliosalo, Tuula Ahola ja Stiina kamppuri joutuvat vielä kiristämään tahtia edustuspaikan eteen. Potentiaalia on. Ennakkoon koviksiksi rankatuista OHEKA Helena Kankaanpää, Kati Nieminen ja Outi Raitasuo joutuvat todella kirimään kahdeksannelta sijalta ylöspäin.

Valmista tulee

En halua puuttua eräiden nuorempien kirjoittajien joukkueanalyyseihin numerossa 1/98, mutta Samulin, Artun ja Juuson yhteistyö näyttää luontuvan ilman pitkiä puheita. Kemia on kunnossa, Arttu keskittyy kunnolla minuutin, Juuso sekunnin ja Samuli tarpeen mukaan. Voitto Hämeenlinnassa.

Suosikeista Riidankylväjät on nousussa. Lehtosen Antilla on pelihuumoria ja tekniikkaa, Miska Niemisellä ja Miikka Kouvosella tekniikkaa ja itseluottamusta. Toinen tila.

Porin Velikullat Viljo Stenberg, Tuomo Lehtinen ja Harri Kankaanpää näyttivät samaisen pelihuumorin ja rutiinin merkityksen. Muut kaverit tunnetaan laajemmaltikin, mutta Tuomo Lehtinen on liian vähän huomattu ja aliarvostettu pelaaja. Pronssia.

Lahti-Boulen Ranè & Co oli neljäs. Se tulee hiipimään kuin varkain suosikeiksi itseään luulevien rintaman läpi vielä useinkin tänä kesänä. Jari Hakuli on kehittynyt ja kehittyy, Rane itse on taistelija ja Mika Sallinen on myös ollut aliarvostettu pelaaja. Ei kauan.

Lopuksi hatunnosto Turun Idefixeille, jotka olivat hilkulla nousta mitalipeleihin. Urhea esitys.

MH


3. Ricard Trophy Helsingissä 31.5.

Iloinen juhla

Puitteet olivat mahtavat: 20 000 neitoa yms. hölkkäsi Naisten kymppiään aivan vieressä, Kiasman ulkoalueella jylisi jazz ja petankkiyhteisö heitti Mannerheimintien toisella puolella ravintola Pikkuparlamentin piha-alueella. Aluksi se näytti ahtaalta, mutta kummasti kaikki sopivat taistelemaan vapailla kentillä.

Tuopin vaahtona olivat näytösottelut, kuten moottoriurheilutähdet vastaan liigakiekkoilijat ensinmainittujen voittaessa 13-6 ja Demarien piti Arto Bryggaren johdolla otella kokoomukselaisia vastaan, joita ei näkynyt. Asian paikkasivat PIKE, SALLA ja KAITSU, jotka puolueettomasti voittivat Demarit 13-2. Laji on saanut varman ja sujuvan juontajan suurtapahtumiinsa Jarkko Tammisesta. Tämä munkkalainen imitaattori ymym. selosti nytkin loistavasti PR-tapahtumat.

Vanhan veri ei vapise

Jo viikkoa aiemmin PEESI-trippelissä julmistelivat FEMMAn veteraanit Runar Lindholm, Unto Salonen ja Matti Marjanen, jotka pudottelivat suosikkeja orrelta. Niin tapahtui nytkin. Joukkueen yhteinen ikä on 198 vuotta, ja veteraanien huolellinen mutta rento peliasenne pudotti Samulista ja Juusosta alkaen tähdistöä taivaalta. Runski, Unski ja Masa eivät pelkää ketään, mutta väsymys vaivasi jo pronssipelissä, jonka he hävisivät Ricard Teamille 13-2.

Poika lähti Lahteen

Loppuottelussa nähtiin kiintoisa lahtelaiskokoonpano Jukka Holopainen, Jukka Pöyry ja A-P Mäkelä. Vastassa oli PSC Järvenpäätä edustavat Marko Jakonen, Aku Haljoki ja Jukka Virtanen. Ensin mentiin tasaisemmin, mutta sitten kohtalokkaat lipsahdukset viimemainituilta tekivät hommasta kissa ja hiiri -leikin. Hiiri pääsi pari kertaa vielä turvaan, mutta lopussa Pöyryn kiero asetus ja Mäkelän sekä Holopaisen vuorenvarmat ammunnat toivat voiton 13-9.

Jukka Holopainen sai ansaitusti ampujan erikoispalkinnon, asettajapokaali meni hävinneen joukkueen Marko Jakoselle.

MH


Petankkihulinat Lahdessa 23.5.

Suomen Chicagossa ammuttiin kovilla

Lahden perinteiset Petankkihulinat olisi tänä vuonna kannattanut järjestää vaikkapa kuukautta aikaisemmin, sillä huhtikuun lopulla sää oli paljon leppeämpi. Nyt huonot sääennusteet vähensivät osanottajamäärän melkoisen niukaksi. Vähän koleaa olikin, mutta sadetta saatiin vasta loppupelien aikana ihan pikkaisen.

Yleisen sarjan MM-matka ei näytä jostain syystä kauhean monia kiinnostavan ja karsintoihin oli ilmoittautunut vain 10 trippelijoukkuetta. Niiden lisäksi tässä ensimmäisessä osakilpailussa oli mukana myös neljä karsintojen ulkopuolista joukkuetta.

Poppi soi ja meininki oli rentoa. Kahdeksan joukkoon meni seitsemän karsijaa ja ainoana ulkopuolisena joukkueena Nassu, joka sitten toisessa poulessa hyytyi sijoille 5-8.

Välierissä Helsinki Boule I (Aalto, Paaso, Ylönen) tiputti PSC MLK:n (Kankkunen, Poikolainen, Siro) ja PSC-Lokki (Holopainen, Leskinen, Mäkelä) lokitti voiton Apinalaumasta (Haljoki, Heinonen, Sinnemaa). Pronssiottelussa motivoituneempi oli Apinalauma voittaen sen 13-5.

Illansuussa kentän reunalle eksyi isohko hirvenvasa, joka ilmeisesti kuulien kilkettä pelästyneenä poistui linja-autoaseman suuntaan. Hetken päästä eläinparka sai tutustua vielä hieman raaempaan kuulapeliin, kun poliisiautojen valot vilkkuivat ja neljä laukausta kaikui ilmassa. Seuraavana päivänä tiesi paikallinen lehti kertoa jonkun ohikulkijan saaneen hyvät paistit edullisesti.

Finaali oli varsin tasaista vääntöä siihen asti, kunnes PSC Lokin pojat tilanteessa 7-8 suistuivat pahasti jättäen HB I:lle tilaa ottaa puuttuneet viisi pistettä asettamalla. Helsinki Boulelle siis täydet kymmenen karsintapistettä ja muille hiukan vähemmän.

Ohessa pelattuun PR-kisaan lähti mukaan 9 joukkuetta, kussakin pelaajia SDT-hengen mukaisesti 1, 2 tai 3. Voiton vei selkeästi Atletico (Haljoki senior, Saarinen senior) Hämeenlinnasta jättäen toiseksi Lahden omat seniorit (Sappinen, Liipola).

JP

Minimini-juniorille pronssia

Lahdessa 23.5.1998 pidettyjen yleisen sarjan PR-kisojen pronssille pääsi Lahti Boulen Heinolan jaoksen joukkue Kaupit, jossa toisena pelaajana oli minimini-juniori Jaakko. Jaakko täyttää 6 vuotta tänä kesänä, mutta petankkilisenssi hänellä on jo toista vuotta.

Heinolassa suosittu harjoittelukenttä sijaitsee leikkipuiston äärellä. Jaakko on ollut ensimmäisissä petankkiharjoituksissa isänsä seurana jo alle 2-vuotiaana. Aluksi kyse oli lähinnä mielikuvaharjoittelusta rattaissa, hiekkalaatikolla ja keinuissa. Mukana on kuitenkin ollut myös lajiin perehtymistä; snadin ja kuulien vierintäominaisuuksia on testattu hiekkakentän lisäksi mm. liukumäessä. Iän karttuessa kiinnostus kuulien ja erityisesti snadin heittoon on Jaakolla kasvanut. Viime kesänä harjoituksissa laskettiin joskus jo vähän pisteitäkin. Kuten monilla isommilla alan harrastajilla, on hyvä seura Jaakollekin tärkeä osa kentällä viihtymisessä. Hän on alusta asti jakanut harrastuksensa yhden pitkäaikaisen tyttöystävänsä, Veeran 5 v, kanssa.

Lahden kisoihin lähtemisestä Jaakko päätti hyvin menneiden edellisillan harjoitusten jälkeen. Kilpailuissa hän panosti erityisesti snadinheittoon ja kiipeilytelineisiin (ei kuitenkaan snadinheiton kustannuksella), mutta tiukoissa tilanteissa myös kuula lensi. PR-kisan joustavat säännöt eivät kahlinneet liikaa ja juniori viihtyi. Hyvät eväät ja sopiva tankkaus olivat oleellinen osa kilpailun sujumista.

Pronssimitali (ja rahapalkinto) kruunasivat hauskan päivän (vaikka Jaakko ei kentällä palkintojenjakoa jaksanutkaan enää odottaa). Minimini-juniori osasi todella arvostaa mitalia, joka on nyt kunniapaikalla hänen hyllyssään. Se varmasti myös lisää innostusta harrastukseen. Ehkäpä Jaakko nähdään joskus tulevaisuudessakin petankkikisoissa. Heinolan olematon sisähalli rajoittaa hänen lajiharjoittelunsa kesään, mutta tässä iässä lienee hyväksyttävää pitää sivulajeina esimerkiksi lätkää, futista ja leikkimistä.

Markku Kauppi


Baltique duppeli 1998

Perinteistä paripeliä Sepänkadun kentällä Helsingissä

Ilmojen haltia oli kohtuullinen, helatorstaina 21.5. oli aurinkoista, pientä harsopilveä, vilpoista tuulta vaan ei tippaakaan sadetta. Joukkueita oli paikalla 54 kpl. Ilmoittautuminen päättyi n 20 vaille kymmenen ja klo 9.57 olivat pelilistat taululla. Jyryssä olivat Kalevi Lehtinen, Juha Kalliosalo ja Jaakko Vuori. Palkintoina oli herkkukoreja, villapaitoja ja pyyhkeita valittavina mitalisteille, lisäksi heille ja muille oli lahjakortteja. Palkintoja jaettiin mestaruus-cupissa sijoille 1-4, pintamudassa sijoille 1-2 ja pohjamudassa sijalle 1.

Yhdeksässä kuuden joukkueen alkusarjassa taisteltiin jatkopaikoista siten, että kaikki pääsivät jatkoon. Mestaruutta kohti lähtivät sijat 1-2, pintamutaan sijat 3-4 ja pohjamutaan sijat 5-6.

Juha Komsi


Mukaan kansainvälisiin kilpailuihin?

Käytännössä lähes jokaisessa Euroopan maassa pelataan petanqueta, eikä lomalla liikkuessaan ole suuriakaan vaikeuksia päästä osallistumaan paikallisiin kisoihin.

Tässä on suhteellisen lyhyt lista muutamassa maassa järjestettävistä kilpailuista. Ennakkoilmoittautuminen on tietenkin ennenkaikkea kohteliasta, luonnollisesti sillä varmistaa myös osanottonsa. Jos nyt kuitenkin käy niin, että ennakkoon ei ole tullut tehtyä mitään, kannattaa aina kysyä vieläkö mahtuisi mukaan.

Tässä listalla olevien kilpailuiden lisäksi löytyy kahden Petanquelehden verran lisäosoitteita. Jos olet lähdössä jonnekin päin Eurooppaa lomalle ja haluat tietää sattuisiko sillä kulmalla olemaan sopivaa turnausta, soita.

Jorma Kujanpää, 019-580005, 040-5920051

Ruotsi

27.-28.6. La Mayonnaise Vasaparken Tukholma. Trippelipeli, johon ilmoittautuminen viimeistään 16.6. Joachim Beijmo 99046-8-6560505 ilt.
18.-19.7. Stockholm Open Kungsträdgården Tukholma. Kansainvälinen trippeli, ilmoittautuminen Folke 99046-8-7470427.
8.8. Citroen Cup Tukholma. Trippeli, ilmoittautuminen Hyden 99046-8-7470427.
22.8. Prinsens Kanna Tukholma. Trippeli, erillinen naisten sarja, ilmoittautuminen Lindberg 99046-8-7774595.
22.8. Boden Cup. Kolmipäiväiset kisat, sarjoja joka lähtöön, ilmoittautuminen Olsson 99046-921-345013.
5.9. Upsala Cup. Kaksipäiväinen kisa, useita sarjoja, ilmoittautuminen Göthlin 99046-18-558247.

Viro

4.-5.7. Baltic Cup, pelipaikka Pirita. Katso s. 17.
18.7. Lossiturniir, trippelikisa Paidessa, järjestäjä Väätsa Petanque.
1.8. Viva la Petanque, trippeliturnaus Tallinnassa. Järjestävä seura Schnelli.

Andorra

14.7. Kansainvälinen Pas de la Casa duppeli.
1.-2.8. Kansainvälinen trippeli, Escaldes-Engordany.

Belgia

22.-23.8. Kansainvälinen trippeli "La Liegeoise" Liege.
29.8. Kansainvälinen trippeli Nismesissä.

Espanja

3.-5.7. Kansainvälinen trippeli Alicantessa
25.-26.7. 12 tunnin turnaus Matarossa, lähellä Barcelonaa.
11.-13.9. Palma de Mallorcan turnaus.
18.-20.9. Ibizan kansainvälinen trippeliturnaus.

Sveitsi

15.-16.8. Zürichin kansainvälinen trippeli
22.-23.8. Geneven kansainvälinen trippeli

Ranska

20.-21.6. Dunkerquen turnaus. Kaksipäiväinen turnaus jossa sekä miesten, että naisten sarjat. Mr Jean Bernard 03-23231835.
19.-21.6. Firminy. Perinteinen suurkilpailu, jossa sarjoja joka lähtöön. Mr D. Bachelard 04-77565585.
10.-12.7. Belliver Sur Allier. Kolmipäiväinen turnaus, jossa useita eri sarjoja. Michel Rousier 04-70900035.
11.-12.7. Trippeliturnaus Epinalissa. Muchel Pierron 03-29825323.
18.-19.7. Gagnes Sur Mer. Trippeliturnaus, Albert Hourriez 04-93225587.
18.-19.7. Euro Petanque Cournon d' Auvergne, Daniel Roure 04-71765081.
25.-26.7. Kansainvälinen Montpellierin turnaus, Daniel Charollais 03-85920850.
29.-30.7. Nimesin suurturnaus. Miesten ja naisten sarjat, Robert Abeille 04-66262550.
6.8. Le Barcares. Suurkisa, jossa luokkia joka lähtöön, Edouard Collet 04-68861602.

Oppituntikisoja

21.6. Albertville. Ranskan trippelimestaruuskisat miehet/naiset.
27.-28.6. Chambon s/Voueize. Ranskan trippelimestaruuskisat seniorit.
4.-5.-7. Villefranche S/Saone. Ranskan duppelimestaruus.
22.-23.8. Vichy. Ranskan juniorimestaruus.


Kommentti kirstun kannelta

Kilpailujärjestelmä

Kilpailujärjestelmästä on liitossamme päätetty perinteisesti vuosittain syysliittokokouksessa aina seuraavan vuoden osalta. Menetelmä vaikuttaa tasa-arvoiselta ja reilulta, mutta lopputulos on saattanutkin olla jotain aivan muuta.

Seurat eivät ole keskustelleet aiheesta ennen kokousta, vaan jokainen on tullut sinne ehdotuksensa kanssa - toivoen parasta. Ainut ennakkoon tapahtunut "valmistelu" on ollut hallituksen/kilpailuvaliokunnan arvio tehdyistä ehdotuksista. Tämäkin syväanalyysi on tehty asteikolla puolletaan/ei. Kokouksessa päätös on tehty ehdotusten perusteella ehkäpä noin tunnin keskustelun jälkeen. Parhaimmillaan päätös on delegoitu kilpailuvaliokunnalle. Vuosi toisensa jälkeen olemme kuitenkin yhä tyytymättömiä itse tekemiimme päätöksiin.

Tärkeänä lähtökohtana on pidetty, että kaikkien on saatava osallistua kaikkeen ja tärkeimmistä edustustehtävistä on suoritettava karsinnat, joihin kuuluu vähintään muutama osakilpailu. Tänä vuonna karsintoihin osallistuu 10 joukkuetta ja viime vuonna viimeiseksi tarkoitettuun karsintaan osallistui kaksi joukkuetta. Olemmeko oikealla tiellä vai harhailemmeko jo kartan reunalla?

Edustusvalintojen suorittaminen vaatii selvän karsintajärjestelmän valmennustoiminnan kehittymättömyyden vuoksi. Karsintoihin osallistuu kuitenkin vain pieni vähemmistö. Onko tästä huolimatta pidettävä ovi kaikille avoinna? Karsijat edustavat aina jotain seuraa, joten eikö olisi luonnollista, että seurat ja pelaajat pyrkisivät yhdessä luomaan järjestelmän, jolla olisi nykyistä laajempi kannatus? Hallituksen tai kilpailuvaliokunnan jäsenet tai liittokokouksen osallistujat edustavat aina vähemmistöä karsintoihin osallistuvista pelaajista. Tästä syystä on tarpeetonta, saamatonta ja tyhmää jättää asian päättäminen yksin heille.

Nykyisen pelijärjestelmän kohderyhmänä tuntuvat olevan KILPAILIJAT ilman sen tarkempaa jaottelua. Osallistuminen MM-karsintoihin osoittaa mielestäni selvästi, että kaikilla lisenssin omistajilla ei ole tavoitteena taistella "rystyset valkeina ja protestit valmiina" edustustehtävistä. Mitä tälle pelaajien enemmistölle on liitollamme tarjolla?

On tullut aika todeta kilpailijakaartimme jakautuneen kahteen osaan. On olemassa joukko, joka tavoittelee menestystä maamme huipulla, haluaa kokeilla tasoaan kansainvälisissä kilpailuissa ja panostaa lajiin - sekä toinen joukko, joka haluaa nauttia pelistä, ystävistä ja vapaa-ajasta sekä kilpailla. Liiton tehtävä on palvella kumpaakin joukkoa - nyt se ei palvele kumpaakaan.

Seuraava syyskokous voisi tuoda käsittelyyn seurojen valmisteleman selkeän karsintajärjestelmän, kilpailukalenteriin SM-kisojen lisäksi muutaman kovan kansallisen kilpailun sekä hallitukselle toivomuksen huippupelaajien lähettämisestä kv-kilpailuihin. Muille tai meille SM-kisojen lisäksi toivomus seuroille todellisten petankkitapahtumien järjestämisestä, tapahtumien joista huippupelaajat on karsittu pois.

Matti Törrönen

(jonka tavoitteena ei ole arvostella nykyisiä eikä menneitä hallituksia, ei kertoa absoluuttisia totuuksia vaan herättää seuroja ja pelaajia apatiasta. Liitto tarkoittaa seuroja ja liittohallitus on vain toimintaa ohjaava elin. Kumpikin nästä on joutunut viime aikoina yksin liian keskeiseen asemaan.)


Seuraesittely: Kallion Kirkas

Kalliossa aate pysyy kirkkaana

Brahen kentällä 1990 joukko perheenisiä ja -äitejä kaitsi lapsiaan ja muutamat alkoivat heitellä siinä sivussa. Muut seurasivat uteliaina touhua ja tulivat mukaan.

Lapset säilyivät kolhuitta, mutta muutamat heistä saivat tartunnan ja alkoivat heittää myös. Kuten Kari Ahonen kiteyttää, alussa oli Halu, josta kehittyi Himo. Seura perustettiin ja nimeksi tuli Kallion Kirkas siksi, että entiset seudun elokuvateatterit ovat uskonnollisten järjestöjen kirkastamia toimitiloja, ja mikäli se aate ei kelpaa, löytyy kulmilta muuta kirkasta. Aluksi oli jäsenmäärä alle parikymmentä plus kuusi junnua, keväällä 98 on vakiojäsenmäärä eli 39, joista lisenssejä 28. Seurauskollisuus on pysynyt sataprosenttisena, vaikka maailma on heitellyt monia jäseniä toisiin kaupunginosiin asumaan. Jäsenet vertaavatkin yhteisöään Steinbeckin Ystävyyden taloon.

Kilpailutoiminta keskittyy kahteen kisaan, avoimeen duppeliin kesäkuussa ja kutsukilpailuna trippeliin elo-syyskuun vaihteessa. Myös pieniä sponsorisopimuksia on saatu aikaan korttelikapakoiden kanssa. Näillä tuloilla maksetaan jäsenmaksut liitolle ja tuetaan lisenssijäsenten osallistumista SM-kisoihin, joihin on menty 50-prosenttisesti. Toistaiseksi on tulos ollut se, että mikä sijoittaen tulee se ampuen menee.

Jos Kallion kirkkaalta jotain puuttuu, niin ainakin ryppyotsaisia narisijoita. Fiilistä sen sijaan on antaa niillekin, jotka ovat unohtaneet, että pelaaminen saa olla myös kivaa. KA:n lausunnon perusteella.

MH


Tiedottajan palsta

Liittoamme yli puoli vuotta rassannut jupakka viime vuoden MM-karsintoihin liittyen on nyt saatu toivottavasti lopulliseen päätökseen. Puheenjohtajamme kertoo tarkempia yksityiskohtia sivulla 3, joten ei siitä tässä sen enempää.

Hallitus naisistuu ja sehän sopii. Teemu Saari pyysi eroa työ- ja muihin kiireisiinsä vedoten ja hänen tilalleen astui varajäsen Anja Parviainen.

Myös tilintarkastajiemme keskuudessa kävi melkoinen kato, kun molemmat viime vuoden varsinaiset ja toinen varalla ollut ilmoittivat jättävänsä leikin kesken. Vuoden 1997 tilit ovat vieläkin lopullisesti hyväksymättä tätä kirjoitettaessa. Ensin piti järjestää yksi ylimääräinen liittokokous uusien tilintarkastajien nimeämiseksi. Se pidettiin Lahdessa Petankkihulinoiden yhteydessä ja samalla vahvistettiin vielä hieman paranneltu budjetti tälle vuodelle. Uusiksi viime vuoden tilintarkastajiksi valittiin Veikko Pollari HTM ja Pirjo Kuronen, varalle Heikki Liipola ja Tapio Sappinen. Toinen ylimääräinen liittokokous, jossa tilit on sitten tarkoitus hyväksyä, pidetään Kouvolassa 17.6. Näistä tarkempaa tietoa seurapostien mukana.

Päätoimittajamme Mikko Haljoki on muuttanut jokusen kilometrin länsilounaaseen. Uusi osoite löytyy kakkossivulta.

Myös varapuheenjohtajamme on muuttanut, nimittäin nimeään. Kaarina Niemistä on aina kutsuttu Katiksi, joten hänpä muutti etunimensä virallisestikin Katiksi.

Netissä on petankkiväki ollut aktiivisesti mukana. Liiton sivuilla oleva laskuri on kirjannut käyntejä viimeksi kuluneen kymmenen kuukauden aikana noin 9000, eivätkä kaikki kävijät edes näy laskurissa. Tulospalvelu on ollut ajoittain hyvinkin nopeaa, paras saavutus tähän mennessä on IPC:n singelin tulosten julkaisu 6 minuuttia kilpailun päätymisen jälkeen. Sivuilla on myös yleisönosasto ja pikkuilmoituksia ym. Lisäksi on perustettu pari postituslistaa, suomalainen ja kansainvälinen, joissa on ollut keskustelua aina välillä ihan kiitettävästikin. Petanquelehti on ollut luettavissa täydellisenä sähköisenä versiona kuvineen kaikkineen liiton nettisivuilla edellisestä numerosta alkaen, jo noin viikkoa ennen painetun version ilmestymistä.

JP


Aulanko, Aulanko kutsuu

Juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna, kauniina mutta hiukan tuulisena Mäntsälän Äijän, Tuuloksen Lyylin ja Pekolan puoliselvän näkijän mukaan on ihanneolosuhteet häikäiseville asetuksille ja loistaville ammunnoille.

Vaativuutta ei puutu. Seitsemän vuotta sitten samoilla käytävillä pidetty kisa oli jättimenestys. Menestyneet kehuivat ja huonoimmin pärjänneet haukkuivat, ettei juttu ole petankkiakaan. Sitähän se on kaikkein alkuperäisimmässä muodossaan. Menkää vaikka alkulähteille katsomaan.

Se oli Simon-Bellamyn veljesten mahtiaikaa, uraansa aloitteli myös vaahtosammutinta pienempi Kimmo Rantanen.

Järjestäjien jättiurakan monista pulmista mainittakoon se, että he yrittävät tosissaan pitää pyöräilijät eri reiteillä kuin pelaajat. Kun jostain kuuluu sensaakutinmoista kiroilua, siellä viikonloppupyöräilijä juuri joutuu muuttamaan reittiään.

GP:n pelaajat ja vieraat syövät hyvin ja halvalla tai hyvin ja kalliimmalla. Terassilla ja hotellin puolella on petankkiruokaa, pientä ja isompaa syötävää. Ilta ei ole aamua viisaampi, sillä lauantain illanvietto voi venähtää pitkään.

MH


Suomen Petanque-Liitto ry