Suomen Petanquelehti

Numero 1 - 10.04.1997

Tämä on karsittu versio painettuna ilmestyvästä lehdestä.


Hakemisto:


Pääkirjoitus: Vuosi numero yksi

Tuntuu kuin laji olisi jälleen kerran aloittamassa uuden ajan. Vaikka jo viime vuonna naisten MM kosketti suurta yleisöä, on rautatientorin viikko kadunmiehelle paljon vahvempi kontakti, ja toivottavasti siitä poikii muutakin julkisuutta. Myös mukanaolo Lahden jättimäisessä World Games -tapahtumassa ajaa samaa asiaa. Petankki tulee ihmisten luo lähiökoulujen takapihoilta, joissa olosuhteiden pakosta olemme olleet ja olemme paljossa vastakin.

Myös Baltic Cup Porvoossa kuuluu kolmantena lenkkinä vuoden numero yksi tapahtumiin.

Kun näymme, ehkä myös sponsorit huomaavat meidät nykyistä paremmin.

Ei niin hyvää ettei huoliakin. Yksi on ollut se, että SM-viikon aikana opiskelijat eivät ehkä saa kesätyöpaikoistaan vapaata SM-tasonkaan kisaa varten. Toivotaan, että neuvottelut johtavat useimpien kohdalla suotuisaan tulokseen vaikkapa tekemällä päivän pari "sisään".

MH


Puheenjohtajan kanta: Puistoista parrasvaloihin

Ensiksikin kiitokset luottamuksesta. Sen mukaisesti on yritettävä toimia jatkossakin. Liittokokous teki täysin eteläsuomalaisia henkilövalintoja. Koko hallitus löytyy uuden Etelä-Suomen läänin rajojen sisältä. Toiminnassamme pyrimme kuitenkin muistamaan koko laajan toimialueemme. Tälle vuodelle laadittu kilpailukalenteri on ensimmäinen osoitus tästä. Monia merkittäviä karsintakisoja pelataan hyvin eri puolilla maata ja kisoja löytyy ympäri Suomea. Muut suurläänien edustajat älähtäkööt jos etelä tuntuu kuitenkin ohjaavan asioita väärille teille.

Alkanut vuosi avaa taas uusia ja haasteellisia näkymiä tuolle lajia kauan vaivanneelle tuntemattomuudelle sekä osittain väärien mielleyhtymien oikomiselle. Petankkipallon heittelystä olisi nyt taas tilaisuus tehdä oikein kunnon urheilulaji. Porin MM-kisa availi jo uusia kanavia ja herätteli mielenkiintoa. Sen pohjalta on hyvä käydä käsiksi tämän vuoden haasteisiin.

Vuoden tapahtuma on ilman muuta heinäkuun alun SM-viikko keskellä Helsinkiä. Tämä ratkaisu ei perustu hallituksen jäsenten alueelliseen taustaan vaan paikan sanelee julkisuus. Pelaajien kannalta joku rauhallinen urheiluopisto metsän keskellä ja viilentävien vesien äärellä olisi ehkä miellyttävämpi ympäristö. Pelaajien keskinäinen jälkipeli tässä ympäristössä olisi varmasti myös tarpeellista ja mukavaa mutta toivottavasti tätä kautta saamme jatkossa mukaan uusia kasvoja. Järjestäjäkin pääsisi varmaan paljon helpommalla pitäytymällä vanhassa kaavassa ja pysymällä kyläkoulun pihassa mutta 15-vuotinen historiamme osoittaa, ettei tämä tie tuo uusia harrastajia lajin pariin. Tarvitaan rohkeita ja joidenkin mielestä hullujakin ideoita.

Rautatientorin peittäminen viikoksi sepelillä herättää uteliaisuutta jo sinänsä, mutta kun siellä aamusta iltaan vielä pelataan petankkia luulisi uutiskynnyksen vähitellen ylittyvän. Uteliaita ohikulkijoita riittää ja kipinän levittämiseen on ainutlaatuiset olosuhteet. Kisat on tarkoitus rakentaa julkisuuden ehdoilla mutta myös pelaajien odotetaan olevan ennätyksellisin joukoin mukana. Pelitilaa löydetään kaikille halukkaille ja ohjelmaa riittää aamusta iltaan. Kesälomasta ainakin yksi viikko kannattaa merkata välille 1. - 6. 7. ja naapurikaupungin seuran kanssa pitää heti ruveta suunnittelemaan kimppamatkaa torille. Paikkaa ei pidä ujostella ja karnevaalitunnelman luominen vaatii pientä pilkettä silmäkulmissa. Ulkopelien aikataulut ovat viitteellisiä, joustavuutta tullaan kaipaamaan. Torille ollaan virittelemässä monenlaisia haastematseja muiden urheilulajien, kulttuurin ja politiikan pelureiden kesken. Miettikää omia ympyröitänne ja vihjatkaa heti jos jotain tunnelmaan sopivaa kivaa tulee mieleen. Pelitahti saattaa tuntua totuttua verkkaisemmalta mutta kiirettä ei pidä ollakaan. Yhtenäisiä peliasuja olisi nyt korkea aika miettiä oikein tosissaan. Siitä vaan mainospaikkoja myymään itse kunkin rinnuksiin ja ahteriin tai ainakin omia värejä valkkaamaan. Olisin ylen hämmästynyt jos tapahtuma ei ajaudu Eurosportin ja muiden maailmanlaajuisten satelliittikanavien kautta ympäri maailmaa.

Koko karnevaali vaatii taas tietysti tekijänsä ja jokaiselle sopivaa puuhaa on varmasti jaossa yllin kyllin. Myymätöntä mainosseinää riittää vielä ja kenttätalkoot alkavat heti 1.7. Tartu luuriin ja ilmoittaudu joukkoon. Edellisen vuoden muutamat taloudelliset takaiskut voisi nyt nokkelasti paikata SM-tuotoilla. Kisan järjestäjänähän toimii tällä kertaa liitto itse ja kaikki tuotto mikä siitä syntyy keventää talouttamme ja luo uusia edellytyksiä toimintamme monipuolistamiseen. Kaikki hallituksen jäsenet kuuntelevat sujuvasti ilmoittautumisia mukaan talkoisiin ja antavat tarvittavaa tietoa suunnitelmien edistymisestä. Kisan päällikkönä toimii Niemisen Jallu ja myös idean isä Hena Gripenberg löytyy liiton puhelinnumerosta valmiina omaksumaan lisäideoita.

Kun tämä turnee saadaan kunnialla läpi ei syksyllä sitten muuta kerkiäkään kuin innokkaille kavereille ja naapureille oppia levittämään ja pelin hienouksia selvittelemään. Peli-iloa keväisille kentille.

Pertti Taipale


Kommentoiden: Valiokunnat vaihtuvat avaimiin

Jokainen yhdistystoiminnassa aktiivisesti mukana ollut tietää, että yhdistyksen kokouksessaan valitsema hallitus on se työrukkanen, jonka avulla ja voimin yhdistyksen kokouksen antamat eväät ja käytännön yhdistystyön tarpeet muutetaan toimivuutta eteenpäinvieviksi aikaansaannoksiksi.

Syysliittokokouksen 96 valitsema hallitus kokoontui uuden puheenjohtajan johdolla järjestäytymiskokoukseensa joulukuun 96 alussa. Kokous oli 'perinteinen' uuden ja vanhan hallituksen yhteiskokous, johon osallistuivat uusien jäsenten lisäksi vain toista hallitusvuottaan jatkavat vanhat jäsenet. Tällainen yhteispalaveri on tarpeeton välivaihe; hyödyllisempää olisi, että valittu hallitus aloittaa toimintansa heti valintakokouksen päätyttyä. Sääntöjemme kirjain voi tällaisessa tapauksessa hyvin joustaa käytännön sujuvuuden hyväksi.

Hallituksen järjestäytymiskokouksesta ja puheenjohtajamme hallitustyöskentelyn linjauksesta on seuroille lähetetty tietoa sekä seuratiedotteen että pöytäkirjojen muodossa, joten ei nyt enemmälti yksityiskohtia. Huomattakoon kuitenkin, ettei valiokuntia työvaliokuntaa lukuunottamatta enää systeemissämme ole. Tilalle ovat tulleet avaintehtävä- / vastuuhenkilöjärjestelmät. Lisäksi liitolle on nimetty selvä tiedottajan tehtävä vastuuhenkilöineen. Tällainen malli toimintamuotona vaikuttaa selvästi oikeansuuntaiselta, mutta ylimenokauden jälkeenkään ei pidä kuvitella, että ongelmat ovat ohi ja nyt vain mennä porskutellaan.

Luultavasti yhdistystoiminnan hankalimmat ja vaikeimmin ratkaistavat ongelmat kohdistuvat käsitteiden vapaaehtoistyö ja sitoutuneisuus ympärille. Pari vuosikymmentä vapaaehtoisen meripelastustyön parissa toimineena tiedän, että kun nimi oli paperissa ja koulutus alkoi, vapaaehtoisuus ja sitoutuminen muuttuivat ehdottomiksi velvoitteiksi. Yhdistyspuolella näin voimakas sitoutuminen ei välttämättä ole voimassa. Kovin usein valintatilanteessa "käytettävissä oleva" hyväksyykin vain itselleen sopivat tehtävät ja tekemisaikataulun. Sitoutuminen voi sitten helposti jäädä vaille painoarvoa.

En muista kuka lausui, että "eikö hallitus- ja muidenkin tehtävien hoitoa voitaisi panna yleiseen hakuun". Hyvä kysymys, niin, eikö voitaisi? Jotakin tehtävää hakenut olisi sen vastaanottaessaan jo hengessään sitoutunut sen tunnolliseen hoitamiseen. Mielipiteitänne, olkaa hyvä.

Liiton käytännön toimissa mahdottomasti lisääntynyt paperisota on myös osaongelma; onkohan kaikki paperimassa liitosta seuroihin todella välttämätöntä? Mutta jos on, teemme hallintopuolella parhaamme saadaksemme työllistettyä yhden työllisyystuetun nuoren hoitamaan näitä rutiineja. Missä ja miten - se on vielä avoin asia.

Jouko Ojala


Ymmärretäänkö kisojen erilaisuus?

Baltic Duppelia voidaan kutsua jo varovasti klassikoksi kevään ohjelmistossa. Se on Komsien luomus ja he näkevät jonkin verran vaivaa Sepänkadun tapahtuman eteen. Hieman apeana Maaret Komsi kuitenkin kommentoi, että alusta saakka tämän kilpailun luonne on ollut se, että monet palkitaan: pääsarjassa kahdeksan ja lisäksi mudan sekä pohjamudan kolme parasta. Esinepalkinnot ovat perinne tässä kilpailussa, ja sen tietävät pelaajat jo tullessaan kuin myös sen, ettei kärjessäkään nähdä paksuja kirjekuoria. Miksi siis poistutaan hiekkaa potkien? Siteeraan Maaretin kommentin loppuun Reino Helismaata, joka on kuvannut oikullisia ihmisiä hupailussaan Surma Slim ja Tuu Jang:

"Tuu Jang heittäytyy vuoteelle itkien
ja pieluksia potkien
kun kaikenlaisten jätkien
pitää tulla kesken herkkien hetkien."

MH


Ile uskoi - peli jatkuu

Petankkiperheistämme ainoana Railiot ovat edustaneet Suomea MM-kisoissa sekä miehen että vaimon voimalla. Viime syksynä Ilkka valitteli tiukkaa ohjelmaa ja puhui sapattivuodesta. Kuinka kävi?

Siinähän kävi niin, että kaverit kielsivät hulluja puhumasta. Ilkka kuunteli aikansa ja uskoi, ettei hän kumminkaan pysty jäämään kentiltä sivuun. Niinpä tänä vuonna Helsinki Bouleen siirtynyt Ile pelaa neljän miehen kokoonpanossa, jossa myös Jomppe Lahtinen joutuu tekemään hankalia ratkaisuja työesteiden vuoksi (Radion Sinfoniaorkesteri). Tervepolvinen Jallu Häkkinen on mukana ja ryhmän henkinen ydin on Jokke Eriksson. Näin voi aina yksi olla vuorollaan esteellinenkin.

Ne työkiireet helpottavat sikäli, että Ile saa loppuun kelloseppäkoulun ja lisääntyvät taas siitä syystä, että perusteilla on korjausverstas, joka tulee paljolti erikoistumaan seinäkelloihin ja yleensä antiikkikelloihin. Yksi hylly tulee sisältämään kuulia, mukana uusi merkki AZER.

Marita, Salla ja Tuula

Täksi kaudeksi kaavailtu kokoonpano Marita Railion kohdalla on Salla Kalliosalon ja Tuula Aholan kanssa pelaaminen. Mielenkiintoinen, tulivoimainen kokoonpano, sillä jokainen on naisampujiemme parhaimmistoa.

Myös Juha, 12, on nähty joskus kentillä. Iskeekö hänellä kipinää?
- Välillä iskee. Juha on ollut mukana trippelijoukkueessamme, jossa olemme kilpailleet Caravaanareitten perhemestaruuksista kolme kertaa. Siinähän kuuluu olla mies, vaimo ja alle 16-vuotias lapsi. Tuloksena on ollut kaksi mestaruutta ja yksi kakkossija. Edustamme Pohjois-Karjalaa, sillä meillä on kausipaikka Kiihtelysvaarassa.

Elämää, ei sen suurempaa

Vaikka Ilessä henkii rakkaus lajiin, hän on samalla herrasmiespelaaja, joka ottaa tappionkin vastaan hillitysti hymyillen. Kukaan ei ole nähnyt hänen pirstaavan ja kiroilevan - eli siis esikuvallinen lajin edustaja. Tärkeän voiton tai tappion hetkellä vain poskien punerrus kertoo, että ollaan täysillä mukana.


Champions´ League huipentuu

Lisää kovia otteluita koville kundeille - talvellakin. Tämä oli kantavimpia aatteita polkaistaessa käyntiin kahdeksan joukkueen talviliiga akselilla Järvenpään ja Helsingin halleilla. Ensin pelattiin kahdesti kaikki kaikkia vastaan ja kuusi parasta jatkaa semeissä siten, että kaksi parasta selviää suoraan välieriin, kolmas ja kuudes pelaavat vastakkain, samoin neljäs ja viides. Lopussa selvitetään välit peliparien kesken paras kolmesta -systeemillä.

Järjestelyistä on vastannut SLP. Tavallisissa talvikisoissa huippujoukkueet saavat kovan vastustajan ehkä pari kertaa päivän aikana. Siksi haluttiin paljon kovia pelejä ja tärkeää on myös testata kesää varten koottuja joukkueita ja kokeilla uusia kokoonpanoja, kertoo Henri Palmqvist.

Kuivilla, eli varmoina välierissä ovat nyt runkosarjan voittaja Marko Aalto, Tuukka Ylönen ja Iivo Paaso sekä kakkonen Henri Palmqvist, Olli Sinnemaa ja Petri Turkkila. Kolmanneksi tuli ryhmä, jossa ovat pelanneet Jokke Eriksson, Aku Haljoki, Hannu Häkkinen, Markus Lähdesniemi ja Veli-Matti Myllymäki. Neljäs oli Samuli Kankkunen, Arttu Poikolainen ja Jarmo Heinonen, joka kohtaa jatkossa Miska Niemisen, Juuso Siron ja Arto Stenbergin. Kuudenneksi tullut A.P. Mäkelä, Vili Lindström ja Jarkko Leskinen kohtaavat siis kolmanneksi tulleen joukkueen. Epäonnisia olivat runkosarjassa Kouvolan Mikko Soikkeli, Veli-Matti Verho ja Petri Lohman. Jatkoon ei selvinnyt myöskään Espoon Jari Nieminen, Arto Herttuainen, Pentti Kuvaja ja Kalle Järvi.

Pudonneetkin saivat joka tapauksessa arvokkaita päänahkoja aivan kärkipään joukkueista, joten ne saivat uutta uskoa siitä tiedosta, ettei pelissä ole mikään etukäteen selvää. Huhtikuun kuudentena pelattavista loppupeleistä lisää myöhemmin.


Ennennäkemätön syksee

Marraskuun alussa soitti Hasse Hagberg Hena Gripenbergille, että Tukholmassa pelataan marraskuun 16-17 uudentyyppinen seuraturnaus, johon mahtavat ruotsalaiset huippuseurat osallistuvat kahdella trippelijoukkueella kukin. Voisiko Suomesta tulla pari joukkuetta? Hagberg vihjaisi vielä, että olisi syytä katsoa, ettei näin kovaan turnaukseen pidä lähettää ketä tahansa.

Pantiin tuulemaan ja parissa viikossa saatiin kootuksi Team Finland, jonka joukkueet olivat Marko Aalto, Arto Stenberg ja Iivo Paaso sekä Joachim Eriksson, Samuli Kankkunen ja Arttu Poikolainen.

Team Finlandille tuli 26 ottelua, joista se pari hävisikin, mutta ne eivät merkinneet mitään. Ylivoimainen voitto kotiin. No, voidaan jossitella, että vastassa olivat seurajoukkueet, mutta 22 naapurin huippuseuraa ovat suuria ja pelaavat laajalla materiaalilla. Silti tuloksena oli kaikkien aikojen paras suomalaismenes-tys naapurimaassa. Rehtiin ruotsa-laistapaan Hasse Hagberg lausui, että "suomalaiset olivat ylionnekkaita".

Huippupelaajat huipulle

Talvella käynnistyi koulutusta, harjoitusohjelmia ja seminaareja sisältävä ohjelma, jossa ovat mukana Maija Avaro, Salla Kalliosalo, Stiina Kamppuri, Helena Kankaanpää, Arja Kotilainen, Päivi Lehtonen, Kaarina Nieminen, Mirva Näsilä, Raija Pasanen ja Outi Raitasuo naishuipuista sekä Marko Aalto, Joachim Eriksson, Aku Haljoki, Jarmo Heinonen, Pasi Hämäläinen, Samuli Kankkunen, Jarkko Leskinen, Vili Lindström, Miska Nieminen, Iivo Paaso, Henri Palmqvist, Arttu Poikolainen, Olli Sinnemaa, Juha-Pekka Siro, Arto Stenberg, Petri Turkkila ja Tuukka Ylönen miehistä. Kaikki huippupelaajat eivät ole ringissä mukana, mm. työesteiden vuoksi on väkeä joukosta poissa.

Valmennusringin jäsen sitoutuu toteuttamaan itsenäisesti ja aktiivisesti sovitun harjoitusohjelman, seuraa, kirjaa ja raportoi sen, osallistuu valmennustoimintaan ja tietenkin arvokilpailuihin, joissa tulosten pitäisi näkyä.

Yhteinen laivaseminaari 21-22.2 sisälsi lähinnä henkistä valmentautumista ja asennekasvatusta. Opettajana oli salibandyliitosta tuttu kouluttaja Jari Oksanen. Tavoiteasettelu oli etusijalla. Siinähän pelaa se logiikka, että jos asetan kunnolliset tavoitteet, on järkeenkäypää toimia niiden saavuttamiseksi. Siis "katsotaan mihin se riittää" -ajattelu on poistumassa petankistakin. Seuraava seminaari pidetään Helsingin hallilla 11.4, jolloin erityisesti videoidaan pelaajien heittoja analysointia varten.

Onks hallista tietoo?

Halliolot ovat monessa kaupungissa ensi syksynä hämärän peitossa. Helsinkiläiset vetelevät viimeistä kevättä Töölön ratikkahallissa, Suomi-Viro hallimaaottelu jää viimeiseksi arvokilpailuksi. Hana, Pertsa ja kumppanit ovat kiertäneet neuvottelemassa ja ehkä VR:n eräät tilat muodostavat seuraavan talven petankkikeskuksen. Kotkassa ja Tampereella ei vielä ole tietoa uusista hallihankkeista, Petanque Palacehan tarvittiin tärkeämpään käyttöön. Lahdessa hallitoiminta kaatui moninaisiin ristiriitoihin, joista on kertomuksia enemmän kuin miehiä. Yksityishenkilö otti vetääkseen talousvastuun, varsinaisena hallinpitäjänä oli Jules Lenoir -seura. Harjoittelijoita ei käynyt tarpeeksi ja talousvaikeudet vetivät pinnan liian kireälle. Toivokaamme, että henkilösuhteet paranevat ja Lahden oloihin sopiva tila löytyy yhteisin uhrauksin - ei toinen toisiaan nokittelemalla.

MH

Tänä kesänä pelimatkalle?

Jos lomasi sattuu kesäkuuksi, voit lähteä Ruotsin prihoja opettamaan esimerkiksi 1.6 Paris Trippeliin Malmöön, Sacre Bleu -avoimeen duppeliin Tukholmaan tai Uppsala Cuppiin, joka on avoin trippeli. Pohjalaiset suunnistavat Uumajan avoimeen duppeliin samana päivänä. 7.6 pelipaikkoina ovat mm. Jönköping, Skellefteå, Ronneby, Mölltorp ja Uppsalassa avoin singeli.

Tukholman Humlegårdenissa pelataan Air France duppeli lauantaina ja sunnuntaina 8.6 Atlas-trippeli. Juhannuksen alla kisaillaan 22.6 Barassa ja Solbergassa, 28.6 - 29.6 on hyvin vilkas peliviikonloppu mm. Hvetlandassa, Eslövissä, Svenljun-gassa, ja keskiyönkisaa Bodenissa, jossa Vaasan ja Oravaisten miehet ovat menestyneet. Naisten sarjoja pelataan 1.6 Barassa, 7.6 Skellefteåssa, 8.6 Ronnebyssä, 28.6 Eslövissä ja 29.6 Tukholmassa.

Lähempiä yhteystietoja saa Hena Gripenbergiltä tai voit pyytää koko kesän kilpailukalenterin Svenska Bouleförbundetilta, Idrottens Hus, 123 87 Farsta.


Baltic Cup syntyi keisarinleikkauksella

Kesäkuussa anno domini 1988 mare Balticumin rannalla, tarkemmin Tammisaaressa, istui kaksi petankistia Pernod-lasin ääressä miettimässä miten Itämeren rajavaltioille saataisiin rakennettua samantyyppinen kilpailu kuin on esimerkiksi Pohjanmeri-turnaus. Viimemainittu on jo vuosia ollut arvostettu tapahtuma. Neljännen Pernod´n jälkeen alkoi ajatus kirkastua. Päätettiin jättää asia hautumaan ja juoda loput anisviinat pois pilaantumasta. Hasse Hagberg, tukholmalainen ikipetankisti ja puuhamies, Jorma Kujanpää, silloin tammisaarelainen kuulailija, kehittivät ja kehittivät kilpailuajatusta - milloin MM-kisojen yhteydessä, milloin jossain muualla. Vuoden 1995 lopulla lapsi oli kasvanut synnytyskelpoiseksi. Ei syntynyt Pohjanmeri-turnauksen kloonia, syntyi uudentyyppinen kansainvälinen kilpailu, johon voitiin yhdistää huippuosaaminen ja suuri joukkotapahtuma.

Systeemin mukaan jokainen Itämeren rantavaltio on oikeutettu lähettämään kilpailuun yhden edustusjoukkueen, jonka kustannuksista paikan päällä vastaa järjestävä seura. Lisäksi jokainen maa voi lähettää muita joukkueita niin paljon kuin halukkaita riittää.

Ainoastaan edustusjoukkueilta vaaditaan kv. kilpailulisenssi. Tällä tavalla pyritään saamaan myös perhejoukkueita, jotka nekin omalta osaltaan edustavat maataan. Tästä syystä kisa-ajankohta on parhaana loma-aikana.

Pistelaskujärjestelmä on melko mutkikas, kaikkien osallistuvien joukkueiden pisteet lasketaan mukaan ja ne suhteutetaan kustakin maasta osallistuvien joukkueiden määrän mukaan. Tasapuolinen systeemi, jolla Baltic Cup -kannun voittava maa löydetään. Kannun ohella kilpaillaan myös joukkueina keskenään ja siinä on palkintona puhdasta käteistä neljälle parhaalle joukkueelle. Kilpailun isännyys on kiertävä. Ensimmäisessä Baltic Cupissa systeemi osoittautui toimivan suunnitelmien mukaan.

Järjestävä seura oli kuitenkin ollut hieman myöhässä ilmoitusten ja muun informaation suhteen. Tämä karsi osanottajamäärää. Alun vertaus keisarinleikkauksesta tarkoittaa lähinnä sitä, että jos syntymä ei olisi tapahtunut 1996 pienellä kiireellä Tukholmassa, syntymää olisi varmasti saatu odottaa pitkälle ensi vuosituhannen puolelle.

JK

Petankkia Porvoon mitalla

Porvoon torilla kiertää itsepintainen tarina siitä, kuinka isännät olivat v. 1809 suunnitelleet Aleksanteri I:n viihdyttämiseksi myös keisarillisen petankkiturnauksen . Kentätkin olivat jo valmiina. Voi kysyä, oliko virallisia sääntöjäkään silloin vielä olemassa. Ei ollutkaan, säännöt olivat venyviä Porvoon mitan tavoin. Miksei turnausta sitten järjestetty? Nainen meni taas sotkemaan historian kulkua. Hän oli Ulla Möllensvärd, joka sai keisarin vapaa-ajan suunnitelman aivan uudelle uralle. Tätä harmitellaan vieläkin, sillä nyt ei petankkiseura PORVOON MITTA voi lisätä nimensä perään "keisarillinen petanque-seura".

Seura toimii joka tapauksessa aktiivisesti kesät talvet. Kaupunki rakensi lajille pyhitetyn ulkokentän ja antoi käyttöön erinomaisen talvihallin, joka on vanhassa Fiskarsin hallissa, johon mahtuu 11 täysmittaista kenttää. Valaistus ja lämmitys on. Korkeatkin tolpat onnistuvat - korkeutta on 16 metriä.

Kaupungin myönteiseen asenteeseen vaikutti varmaan se, että kesällä 1995 perinteinen Loviisan ja Porvoon välinen valtuustojen ja kaupungin johdon välinen jalkapallo-ottelu jäi ja vaihdettiin lajia. Jalkapallo oli tuonut liikaa asiakkaita terveyskeskukseen. Lisäksi Porvoo oli 10 vuoden ajan hävinnyt jokaisen ottelun. Petankkiin vaihdettaessa Porvoo voitti. Sama tulos 1996. Porvoolaiset petankin puuhamiehet olivat tietenkin mukana järjestelyissä ja se sai päättäjät suosillisiksi kuulailulle ja edelleen Baltic Cupille aina raha-apua myöten.

Mitä Porvoossa tapahtuu

Porvoon Mitta ry. sai järjestettäväkseen historian toisen Baltic Cupin, ensimmäinen pelattiin viime kesänä Tukholmassa. Kuula lentää Porvoossa 28 - 29.6.

Joukkueita on tulossa Ruotsista, Norjasta Tanskasta, Saksasta ja Virosta. Kysymysmerkkejä ovat Puola, Latvia, Liettua ja Venäjä. Viimemainitussa on käynnissä kansallisen liiton perustamisprosessi. Jos se on valmis ajoissa, tullaan näkemään melkoinen määrä uusia kasvoja.

Kilpailut pidetään kaupungin keskustassa, joen länsirannan ns. sirkuskentällä. Matkaa ydinkeskustaan on n. 300 metriä. Tärkeimmät palvelut löytyvät kentän laidalta. Pelipinta on melko vaikea, kova ja kivinen.

Varsinaisen Baltic Cupin ohella järjestetään oheiskilpailuja, kilkkaus- ja asetuskilpailut, joiden osanottomaksut kävelevät suoraan puhtaana voittajien taskuun.

Näytöskilpailuja löytyy myös. Porvoon kulttuuri vastaan Porvoon kaupunki, TV 1:n aamutoimitus vastaan Porvoon tiedottajat, talviurheiluhuiput vastaan viihdemaailman tähdet jne. Rokki soi ja aurinko paistaa. Kilpailuissa käytetään kansainvälisiä sääntöjä. Porvoon mitta joudutaan pitämään tilapäisesti sivussa. Mukaan vaan - kentälle tai kentän laidalle!


Kuinka pinna kestää?

Toiset pelaajat ovat prinsessoja, joiden keskittymistä häiritsee naapurikorttelissa juokseva hiiri. Toiset ovat sotahevosia, joiden heittoa ei häiritse tykinlaukauskaan korvan juuressa. Ensi kesänä jokainen joutuu uudestaan pohtimaan häiriöalttiuttaan.

Kansainväliset säännöt ovat aivan selvät mitä tulee joukkueiden keskinäiseen käytökseen. Jopa vuoroaan odottavan joukkueen seisomapaikat on määritelty. Alkavalla kaudella tulee esiin muita tilanteita, joihin on varauduttava lähtiessämme suuren yleisön eteen.

Asematorilla asettaja käy rinkiin ja on juuri keskittyneenä heilauttamassa kuugelin liikkeelle, kun katsomosta kuuluu karhea ääni:" Miks toi kaljupää meni kyykkyyn kun toi pitkä jätkä heitti pystystä?" Kommentteja voi tulla monenlaisia, eikä kuuluttajakaan voi ennalta niitä arvata. Aika ajoin tietysti mikrofoniin voi toistaa toivomuksen keskittymisrauhasta.

Muissa lajeissa käytäntö ja toimenpiteet vaihtelevat. Ampujia ei häiritse kukaan, se on itsestään selvää. Tenniksessäkään ei kukaan saisi häiritä syöttäjää, mutta varsinkin Davis Cupin kansalliset tunteet kiehuvat sikailun puolelle ja tuomarien on vaikea pitää kiihkeitä kannattajia kurissa. Ja tenniksessä on kuulemma kulttuuri ja perinteet ihan eri luokkaa. Golfinpelaajan keskittymisen häiritsijä katsotaan ulos koko klubilta.

Keskittymisrauha on kumma kyllä myös ranking-kysymys. Sergei Bubka vaatii ja saa aivan erilaisen keskittymisrauhan kuin Toivo Rytkönen, joka yrittää ylittää ennätyksensä 470. Rytkösen suorituksen aikana ammutaan 1 500 metriä matkaan ja hälistään miten vain.

Tämä ei välttämättä ole huono juttu. Moni pelaaja hoitaa mielellään osuutensa kuin varkain, olematta huomion keskipisteenä. Kun väki ympärillä hiljenee ja semifinaalin pisteet kiristyvät, suoritustaso usein heikkenee. Toinen pelaaja taas kasvaa siinä tilanteessa. Jälkimmäiset ovat vähemmistönä ja erottuvat aikanaan parempaan pelaajakastiin.

Muualla tässä lehdessä puhutaan Baltic Cupista, mutta palaan viimevuotiseen Humlegårdenin tapahtumaan siltä osin, että hevirokki soi kaiken aikaa ja kovilla desibeleillä. Ensin se tuntui oudolta mutta vähän itsekin siellä pelanneena huomasin, että paksu musamatto peitti muut mahdolliset häiriötekijät. Oli oikeastaan ihan helppo keskittyä. Tämä ei ole meillä vain tapana - ja tietenkin kaupunginosayhdistykset saisivat loistavan tilaisuuden ryhtyä protestoimaan, kun yksi mummo parvekkeellaan panee protestit liikkeelle.

Kaikkein parasta olisi kumminkin kehittää itsesuggestiomenetelmä, jolla pyyhitään tajunnan ulkopuolelle muu kuin heittosektori ja tuleva oma heitto. Kyllä se onnistuu, sillä useimmat meistä ovat pystyneet kehittämään samanlaisen menetelmän eri elämäntilanteisiin, vaikkapa unettomuuteen. Kun panee SEN tietyn sisäisen videonauhan päälle, nukahtaa kohtalaisen pian salaperäinen hymy huulillaan.

Häiriöalttius voi kieliä epäonnistumisen pelosta, ja epäonnistumiseen täytyy löytyä syy, mieluummin itsensä ulkopuolelta. Jääkiekkokaudella esiintyi joukkueita, jotka löysivät aina tappion syyn tuomarista tai linjatuomareista aivan kyllästyttävän samoin sanoin. Häiriö, huono kenttä tms. on siellä varalla, selityksenä. Siinä tarvitaan jo itsetutkiskelua ennen äskenmainittua suggestiokonstia.

Kaikkein parasta olisi kyky palata lapsuuteen sille tasolle, jossa pystyi syventymään touhuunsa niin hyvin, että äiti hurjistui:" Minä olen kahdeksan kertaa sanonut, että ruoka on pöydässä. Oletko sinä kuuro?" Siihen tilaan kun pääsisi niin heitto kulkisi.

MH


Micke Baumberger, Kotka

World Games '97

Maailman parhaat petankistit jälleen Suomessa

7.-17. elokuuta 1997 järjestetään Lahdessa 5. World Games-kilpailut. Yhtenä kilpailumuotona pelataan myös sekä miesten että naisten pétanque-kisat, eli viime vuoden naisten MM-kisojen jatkeeksi meitä odottaa jälleen tapaaminen kansainvälisten huippujen kanssa. Tässä jutussa kerrotaan tulevista suurkilpailuista taustoja ja tuntemuksia.

Taustaa

World Games-kilpailut eivät ole mitkä tahansa suuret kisat. Se on kansainvälisen Olympiakomitean alaisuudessa järjestettävä näytönpaikka monelle varsinaisiin Olympiakisoihin pyrkivälle lajille; eräänlainen kilpailullinen odotushuone siis. Aikaisemmat World Gamesit on joka neljäs vuosi järjestetty: Santa Clarassa (USA, vuonna 1981), Lontoossa, Karlsruhessa (Saksa) sekä viimeksi Den Haagissa (Hollanti, vuonna 1993). Lahden jälkeen seuraavat kisat pidetään vuonna 2001 Japanin Akitassa. Kilpailuja valvoo World Games Association-niminen kv. järjestö, jonka alaisuudessa kv. lajiliitot toimivat. Pétanque kuuluu kv. kuulapelien järjestöön, jonka nimi on Confédération Mondiale Sports Boules, jonka puheenjohtajana toimii Porissakin vieraillut ranskalainen herra A. Lagier-Bruno. Tähän kuulapelien kv. liittoon kuuluvat pétanquen lisäksi Boule Lyonnaise (Lahdessa näytöslajina) sekä lähinnä Välimeren rannikkoseuduilla pelattava Raffa-peli.

Huikea kansainvälinen karnevaali

Lahdessa tullaan kilpailemaan kaikkiaan 25 kilpailulajissa: aerobic, kehonrakennus, keilailu, casting, tanssi, vaistoammunta, räpyläuinti, faustball, ju-jitsu, karate, korfball, hengenpelastus, naisten painonnosto, voimannosto, urheiluakrobatia, laskuvarjohyppy, rullaluisteluhockey, taitorullaluistelu, nopeusrullaluistelu, squash, köydenveto, trampoliini, tumbling, vesihiihto sekä pétanque. Näytöslajina ovat pesäpallo, boule lyonnaise, sotilas 5-otttelu, salibandy, aikido ja sisä-köydenveto. Ilmoittautuneiden urheilijoiden määrä on 2500 yli 90:stä eri maasta. Osallistuminen on määritelty hyvin tarkkaan niin, että kussakin lajissa ovat mukana vain todella maailman parhaat kilpailijat. Kilpailujen ohella Lahden kisajärjestäjät lupaavat hyvin monipuolisen ja korkeatasoisen oheisohjelman: konsertteja, näyttelyjä, ohjelmateltat, puistoravintolat, jne. Pääsylippuja myydään kilpailuihin, joihin kv. ja kansallinen mielenkiinto on suurimmillaan. Esim. aerobicin liput (à 150,-) ovat jo nyt melkein loppuunmyyty, kun taas pétanque-kisoihin ei tarvita pääsylippua lainkaan. Saatavilla on myös yleislippu (à 100,-), joka tosin ei kelpaa ihan kaikkiin kilpailuihin. Tiedusteluihin ja varauksiin (myös hotellit) vastaa Helsingin Area, puh. 09-818 3243.

TV-lähetyksiä päivittäin

Kisajärjestäjät ja Suomen Yleisradio ovat solmineet keskenään ja kv. televisioyhtiöiden kanssa mittavasta televisioinnista. Nyt jo on tiedossa, että Suomessa kisoista nähdään päivittäin 45 minuutin yhteenveto kilpailujen huippukohdista. Mm. Eurosport ja Trans World International lähettävät kisojen aikana 15 tuntia suoraa ja 15 tuntia nauhoitettuja lähetyksiä ympäri maailmaa 500 miljoonaan kotitalouteen. On luvattu, että kaikista lajeista lähetetään kuvia ja tunnelmia, mikä takaa mukana oleville kilpailijoille, sponsoreille ja lajeille mahtavan kontaktipinnan. Pétanquelle on annettu oikeus myydä mainostilaa Suomen pelaajien pelipaitoihin sekä yhteensä 30 metriä laitamainosta pelikenttien ympärille (metrihinta 1500,-, johon sisältyy mainosten teko valmiista materiaalista). Asiasta kannattaa olla yhteydessä Suomen Pétanque-liiton hallitusjäseniin.

Monitahoinen järjestelyvastuu

World Games-kilpailut järjestetään aika monimutkaisella tavalla. Ylin vastuu on World Games Associationilla, joka antoi järjestelyoikeudet Lahden kaupungille. Lahden kisaorganisaatiossa työskentelee päätoimisesti 10 henkilöä sekä tällä hetkellä noin 100 osa-aikaista tai vapaaehtoista. Kilpailujen kokonaisbudjetti on noin 15 milj. markkaa. Lahden on kustannettava osallistuvien maiden urheilijoiden majoitus ja ruokailu kilpailupäivien ajaksi sekä sen on tarjottava kv. tasoa olevat kilpailupaikat, palkinnot, seremoniat sekä kisojen infrastruktuuri (tulospalvelut, lehdistötilaisuudet, kuljetukset, aputyövoima, vakuutukset, jne.) on oltava kunnossa. Itse kilpailujen järjestämisestä vastaavat kv. lajiliitot. Koska niiden pääpaikat ovat ympäri maapalloa, kv. lajiliitot ovat pyytäneet suomalaisia lajiliittoja huolehtimaan asiallisista kisavalmisteluista, eli tarjoamaan asiantuntija-apu lahtelaisille. Tähän tehtävään on valittu kullekin lajille nk. tekninen delegaatti, joka pétanquen osalta on kotkalainen Michael Baumberger. Tekninen delegaatti on kilpailujen vastuuhenkilö ja kilpailujohtaja, joka kerää ympärilleen sopivaksi katsomansa joukon toteuttamaan hyvät ja reilut kilpailut.

Pétanquessa 6 mies- ja 6 naisjoukkuetta

World Gamesin pétanque-kilpailut pelataan lauantaina 9. ja sunnuntaina 10. päivä elokuuta Lahden kisapuistossa, siis ulkona. Kilpailuihin on viime vuoden MM-kisojen perusteella kelpuutettu 5 parasta maata plus isäntämaana Suomen joukkueet, eli naisten osalta Espanja, Ranska, Madagaskar, Norja, Thaimaa ja Suomi (kaksihenkiset joukkueet) sekä miesten osalta Ranska, Tunisia, Saksa, Marokko, Italia ja Suomi (kolmihenkiset joukkueet). Lauantaina pelataan yksinkertainen sarja jokainen jokaista vastaan, jonka perusteella sunnuntaina kisataan semifinaaleissa ja finaaleissa turnauksen voitosta. Pétanque-kilpailun ohella pelataan samalla alueella näytöslajina Boule Lyonnaise, jolloin katsojille tarjoutuu tilaisuus verrata näitä kahta pelimuotoa keskenään. Palkintojen jako on pétanquen osalta sunnuntaina illalla. Tarkempi ohjelma esitellään tässä lehdessä myöhemmin.

Lisätietoja

Jos tuntuu, että haluaisit nyt jo tietää enemmän tai tarkemmin tulevista World Games-kilpailuista, kannattaa ottaa yhteyttä joko suoraan Lahteen tai Michael Baumbergeriin. Tarkoitus kuitenkin on, että tässä lehdessä kerrotaan jatkossakin, mitä kerrottavissa on.

World Games toimisto Lahti: Tommi Lanki, puh. 03-821 4410, fax 03-821 4420

Pétanque-delegaatti: Michael Baumberger, puh. 0400-65 9696, fax 05-260 6510, e-mail alfa.kotka@pp.kolumbus.fi


Tilisodassa aselepo - Asiantuntijoilta tilattiin erikoistilintarkastus

Liiton kevätkokous Lahden Ascot-hotellissa alkoi leppoisan yhteisymmärryksen vallitessa. Edustettuina olevat 11 seuraa 40 äänellään kuuntelivat Micke Baumbergerin selvitystä tulevista World Games -kisoista ja petankin osuudesta niissä ja kaikki tuntui olevan erinomaisessa mallissa.

Myös SM-viikon ja Baltic Cupin nykyvaihe todettiin jo ennen kokousta hallituksen istunnossa hyväksi - kaupunki haluaa vain varmuuden siitä, että hiekka häipyy heti kisojen päätyttyä.

Toimintakertomuskaan ei herättänyt erimielisyyttä, mutta sitten astuivat esiin tilintarkastajat. Heidän lausuntonsa asiasisältö oli se, että budjetissa ei oltu välitetty pysyä - eli mitä virkaa on budjetin tekemisellä, jos siitä ei välitetä. Edelleen tilintarkastajat moittivat kirjanpitotapaa raskaasti ja tositteita eritoten.

Ruoskinta ei herättänytkään kyyristelyä ja luimistelua, vaan hallitus tulistui puolustautumaan. Kuulijan ominaisuudessa sanoisin, että kyse oli harrastajaliiton kokouksesta - ei General Motorsin tilinpäätöksestä. Suuressa yrityksessä ärjäistäisiin ajokilometrilaskulle, jonka joku on tehnyt ruudulliselle paperille pelkällä kynällä, mutta harrastajayhdistyksessä se ei voi olla niin suuri synti kuin tilintarkastajat antoivat ymmärtää.

Ilmassa lenteli myös 35 000 markkaa eli Finnairin vanha sopimus, jonka tulkinnasta on sen kanssa erimielisyyttä. Mainitun sopimuksen solmijana on aikanaan ollut toinen tilintarkastajista, Tapani Kotilainen. Miksi Finnair tulkitsee sopimusta toisin, jäi yleisölle epäselväksi. Ainakaan tilintarkastaja ei asiaa selventänyt.

Hallintokulujen ylityksistä voi sanoa, että hallitus on kokoontunut poikkeuksellisen usein, 17 kertaa, johtuen MM-kisoista ja eräistä henkilömuutoksista muun muassa. Tilintarkastajat olivat huomauttaneet mm. erään hallituksen jäsenen ajokilometreistä. Hänen olisi pitänyt tulla Naantalista julkisilla kulkuneuvoilla hitaimmalla tavalla. Tästä huomiosta kiitollisena hän lopetti kokouksissa käynnin. Toimiko tilintarkastus liiton ja lajin eduksi?

Tiedotusvaliokunnan budjettiosuus oli tilintarkastajien mielestä ruman näköinen 32 000 markan ylityksellään. Siitä hiukan tiedänkin - mm. sen, että eräitä painotuotteita ei tiedetty jouduttavan painattamaan budjettia valmisteltaessa. MM-kisoihin liittyvien lehden numeroiden painosta lisättiin ja kansipaperia parannettiin. Postikulujen osalla tapahtui jopa moka - budjettiin oli merkitty postikuluiksi 1 000 markkaa luullen, että lehden postitus menee eri momentilta. Niinpä postikulujen ylitys on 15 000 markkaa. Tilintarkastuslausunnon, -muistion tai -kertomuksen, mikä se nyt lieneekin, mukaan näkyvissä ovat vain huimat ylitykset, jotka vaikuttavat hulvattomalta rahankäytöltä! Toinen vaihtoehto olisi yrittää budjettiin varauksia ennalta arvaamattomiin menoihin, mutta ne eivät taas näyttäisi vakuuttavilta. Ei voi kuin todeta, että budjetin tekijät eivät ole täydellisiä.

Virisi tiukka keskustelu siitä, kuka syyllistää ketä. Hallitus ei suostunut tuhlaripojan rooliin. Hannu Laukkanen kiteytti näkemyksensä niin, että jos ei tee ei tee virheitä. Jos toimii, se on sinällään rikos. Lisäksi useissa puheenvuoroissa kiistettiin, että tilinkastuskertomus olisi edes tilintarkastuskertomus, vaan lähinnä muistio. Tätä mieltä oli mm. Jouko Ojala. Edelleen vaadittiin, että tarkastajien (Kotilainen, Matti Ortela) olisi pitänyt helmikuussa antaa katsauksensa hallitukselle, mitä se ei ollut tehnyt. Tilintarkastajat kiistivät tämän ja väittivät pitäneensä yhteyttä hallitukseen. Lopulta oltiin jo niin pitkällä, ettei oltu varmoja mistä kaikesta ollaan eri mieltä. Puheenjohtaja Juha Komsi kokosi keskustelun päätteeksi kannatetut ehdotukset toimenpiteiksi. Niitä oli lopulta vain yksi: Hannu Laukkasen ehdotus erikoistilintarkastuksen suorittamisesta puolueettomilla asiantuntijoilla, ja heidän lausuntonsa jälkeen pidetään uusi kevätkokous tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä. Nämä uudet tilintarkastajat antavat lausunnon sekä hallituksen että tilintarkastajien toiminnasta. Sellainen päätettiin suorittaa.

Surullista, että pattitilanteen (= henkilökohtaisten asenteiden?) ratkaisemiseksi menee noin kymppitonni. Olisi tuolla ollut jotain muutakin käyttöä, kun jokainen kilometrimarkkakin on ollut niin tiukan syynin kohteena. Tiedustelin toiselta tilintarkastajalta, olenko ymmärtänyt oikein, kun oletan meidän kaikkien toiminnan päämääränä olevan lajin ja liiton etu. En saanut vastausta, joten olen edelleen ymmärtämättömässä tilassa.

MH


Petankin MM-kisat - Lounaissuomalainen urheiluteko

Lounais-suomen Liikunta ja Urheilu ry järjesti 29-30.11.-96 seuraristeilyn, jonka ohjelmana oli luentoja mm. dopingista, lounaissuomalaisten urheilutekojen palkitseminen sekä luonnollisesti hauskanpitoa.

Luennoitsijana oli Taina Uppa, joka kertoi valmistautumisestaan Olympialaisiin ja niissä epäonnistumisen syistä; murtumat jalassa havaittiin vasta kisan oltua hänen osaltaan taaksejäänyttä elämää - tällä kertaa.

Muista luennoitsijoista mielenkiintoisin oli eittämättä Tuomo Karila, olympiapainija ja lääketieteen kandidaatti, joka valmistelee väitöskirjaa dopingaineiden haittavaikutuksista. Karila tarjosi kaksituntisen dopingaineista todella tiiviissä ja hauskassa paketissa lähestulkoon konekiväärin tahdilla. Uskomattomalta kuulostivat tablettimäärät sekä niiden käyttötarkoitukset.

Petankissa doping tuskin tulee ongelmaksi, senkään vuoksi mitä selvisi seuraavan luennoitsijan kalvoilta: Teuvo Valtanen esitteli testauksen käytäntöä ja testausmääriä eri lajeissa. Jopa valjakkoratsastus, joka ei liene harrastajamäärältään kovin suuri, oli testauslistoille päässyt. Petankki sen sijaan ei. Ajatelkoon tästä kukin mitä haluaa.

En tosin kysynyt että MIKSI ME EMME...

Illemmalla sitten vatsatanssin ja muiden mieltäkohottavien esitysten jälkeen jaettiin lounaissuomalaisten urheilutekojen palkinnot. Petankin MM-kisoista tilaisuuden juontaja mainitsi osanottajien tulleen laajalti ja kisojen järjestelyjen onnistumisen sekä myös yleisömenestyksen.

Palkinnon kävivät noutamassa Pétanque Club de Porin puheenjohtaja Harri Kankaanpää ja sihteeri Helena Kankaanpää, joka osallistui myös varapelaajana kisoihin.

Kun kisojen teettämä työmäärä on unohtunut, jäljelle on jäänyt mukava tunne siitä että on osallistunut suureen urheilutapahtumaan jonka kaikki suomalaiset petankistit muistavat vielä pitkään.

Palkinto kuuluu kaikille niille ihmisille, jotka osallistuivat pyyteettömästi kisojen järjestelyyn niiden onnistumiseksi niin hyvin kuin nyt on havaittu myös oman piirimme ulkopuolella.

HK


Helsinki Pétanque:n hallilla järjestettiin Juniorileiri 14-15.3.1997

Leiri alkoi perjantaina klo 17.00 ja paikalle oli saapunut 14 junioria ympäri Suomea. Oulusta asti olivat tulleet Boulistien Lauri Lantto ja Kai Honkala. Hieman etelämpää leirille osallistui Loimaa Pétanquen Tero Haapanen ja Vierikilkin Kimmo Rantanen Salosta. Linnan Pétanquistien Simo Olkinuora ja Jani Saarinen Hämeenlinnasta ja Jani Koistiola Lahti Boulesta olivat myös innokkaasti harjoittelemassa mukana. Hyvinkäätä edustivat Martin Pétanquen Heikki Alkila, Marko Ahola ja Tuomas Leskinen. Pääkaupunkiseudulta leiriin osallistuivat veljesparit Joonas ja Elias Ollikainen Tavastiasta ja Ville ja Kalle Järvi Espoon PEESIstä.

Tavastian valmentaja Jouni Lestelin veti treenit perjantaina Niemisen Katin avustamana. Ohjelmassa oli taktiikkaharjoitusta lyhyellä snadilla, tekniikkaharjoitusta puupalikoilla ja erilaisia asetus-, ammuntaharjoituksia sekä kahdeksan eri heiton testi. Illan päätteeksi pojat vietiin hampurilaisille ja sen jälkeen Stadionin retkeilymajaan nukkumaan.

Aamupalan jälkeen lauantaina alkoi taas erilaisten heittojen harjoittelu yhdeksän eri tehtävän muodossa. Harjoitellessa aika kului nopeasti, joten lopputestiä ei enää ehditty pitää ennen juniorisingeliä.

Pidetään se lopputesti sitten kesän valmennusleirillä!

Terveisin Kati Nieminen


Lisenssit lapsillekin

Liittohallitus on esittänyt pyynnön kaikille lisenssipelaajille: Hankkikaa lisenssi myös aivan pienillekin lapsillenne. Näin saisimme juniorimäärän kasvamaan suuremmaksi ja siitä saattaisi olla jotain hyötyä tulevia avustuksia anottaessa.

Juniorilisenssin hintahan on vain 10 markkaa ja jokaista lisenssiä kohden tulee oma Petanquelehti. Ylimääräisiä voi sitten jakaa vaikka naapureille ja saada heidätkin ehkä sitä kautta innostumaan lajista enemmän.


Tiedottajan palsta

Uusi hallitus

Viime syyskokouksessa hallitukseen valittiin jokunen aivan uusikin henkilö. Ensimmäisessä kokouksessaan uusittu hallitus purki vanhan valiokunta-ajattelun enimmäkseen ja kullekin toimialalle nimitettiin vain vastuuhenkilöt:

Puheenjohtajanahan toimii Pertti Taipale ja varasemmoisena Henrik Gripenberg, joka vastaa myös kansainvälisistä asioista yhdessä Jorma Kujanpään kanssa. Hallintoa ja sihteerin hommia hoitaa Jouko Ojala ja talousasioita Pirjo-Liisa Frangen. Niemisen pariskunnasta Jallu hoitaa kilpailutoiminnan ja Kaarina nuorisotoiminnan. Valmennuksen koordinaattorina toimii Hannu Laukkanen ja myynnistä vastaa Marko Aalto. Teemu Saari edustaa kenttää eli hän yrittää pitää pelimiesten puolia byrokratiakoneiston kitinän keskellä. Allekirjoittaneen tehtäväksi annettiin tiedottaminen.

Liiton tiedotustoiminnassa tuntuisi olevan enemmänkin tekemistä, kuin mitä yksi ihminen ehtii harrastuspohjalta tekemään. Tuleviin suurtapahtumiin tullaankin ilmeisesti valitsemaan erillinen tiedottaja, varsinkin kun itse haluaisin heittää kuulaa Asematorilla enkä siksi ehdi koko aikaa median kanssa tarinoimaan.

Lehti

Kädessäsi on juuri yksi ensimmäisistä tiedottajan virkaani kuuluneista tehtävistä; Suomen Petanquelehden vuoden 1997 ensimmäinen numero. Mikko on päätoimittanut lehden kuten tähänkin asti ja tehnyt suurimman osan jutuista. Itse olen tehnyt taiton ja siinä sivussa yrittänyt täyttää tyhjiä paikkoja joillakin omilla virityksilläni.

Tietokoneiden kanssa olen puuhastellut jo liki 20 vuotta, tehnyt paljon tietokonegrafiikkaa ja tuhansia esitteitä ym. Mutta täytyy tunnustaa, että tämä oli ihan ensimmäinen kerta, kun varsinaisesti kunnollista lehteä yritin taittaa. Siksipä suokaa anteeksi mahdolliset pienet kummallisuudet, ehkä ne jatkossa kokemuksen myötä vähenevät.

Internet

Liiton WWW-sivujen ylläpitokin siirtyi äskettäin minulle. Tuomo Lintulaakso aloitti homman aikoinaan ja halusi nyt siltäkin osin siirtyä muiden kiireiden pariin, suurkiitokset hänelle tähänastisesta!

Internet tiedotusvälineenä on mahtavan nopea ja laajalle levinnyt, liiton sivuille laitetut jutut ovat muutaman sekunnin viiveellä luettavissa lähes missä tahansa maailmankolkassa. Kaikilla ei tietenkään ihan vielä ole mahdollisuutta netissä surffailuun, joten tässä muutamia lyhyitä poimintoja sivujen sisällöstä:

Sivuilta löytyy tietenkin Petanquen säännöt, liittohallituksen ja Petanquelehden tiedot, kilpailukalenterit ja jäsenseurojen luettelo sekä lukuisa määrä muiden petankkiaiheisten sivujen linkkejä ja lajin harrastajien sähköpostiosoitteita kautta maailman. Sivuilta löytyy myös jonkin verran tulostietoja kilpailuista ja muutakin kivaa on suunnitteilla lähitulevaisuudessa...

Jukka Pöyry


Suomen Petanque-Liitto ry